Eino Leino Syvärannassa – Tuusulan kultakauden tarina

Uschkoffien aikaan Syväranta oli tunnettu suureellisista juhlistaan. Se oli soveliasta Moskovan toiseksi rikkaimmalle miehelle.

Syväranta ei ole vain Tuusulan vanhimpia huviloita – se on myös kulttuurihistoriallinen keidas, jossa legendaarinen runoilija Eino Leino vietti merkittäviä hetkiä elämässään. 1920-luvulla Leinon tukikohtana toimi Syvärannan huvila, joka silloin oli Sanomalehtimiesten lepokoti. Runojen kirjoitus, keskustelut aikansa ajattelijoiden kanssa ja rantatien kävelyt tekivät tästä paikasta unohtumattoman osan suomalaista kulttuuriperintöä.

Aiemmin siellä kajahteli muhkeasti myös Fjodor Shaljapinin basso. Shaljapin oli Uschkoffin vaimon serkku ja usein nähty vieras. Suomalaisten kanssakäyminen näiden huvilanpitäjien ja emigranttien kanssa oli kuitenkin aika vähäistä. Voi olla, että sortovuodet vaikuttivat siihen aika vahvasti.

Kun Uschkoffit muutivat Sveitsiin, Syvärannasta tuli sanomalehtimiesten lepokoti. Sen ylläpitäjänä oli Onni V. Tuiskun säätiö.

Suomalainen kulttuurielämä eli kukoistuskauttaan Syvärannassa. Vieraina oli aina maan tunnetuimpia lehtimiehiä ja kirjailijoita, tunnetuimpana varmaankin runoilija ja lehtimies Eino Leino. Nykyisen Lottamuseon seinät kantavat edelleen tarinoita suomalaisen kirjallisuuden kultakaudelta. Eino Leinon ja muiden suurmiesten läsnäolo antaa tilalle syvyyttä, joka ansaitsee tulla kerrotuksi – ja löydetyksi.

1936 talon osti Lotta Svärd -järjestö, ja siitä tuli kurssikeskus Lottakoti. Nykyisin talossa toimii lottamuseo, joka tallentaa lottien historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä osana maamme historiaa. Museota ylläpitää Lotta Svärd Säätiö.

JOS HALUAT KOMMENTOIDA