Pekka Halonen rakennutti jykevän ateljeekotinsa 1902. Hirret tuotiin Keski-Suomesta, ja rakennus nousee omaleimaisena punahonkaisena karjalaistyylisenä niemennokassa Tuusulanjärven rannalla. Täällä Haloset kasvattivat kahdeksan lasta, maalattiin, saunottiin ja keskusteltiin yöt läpi taiteesta ja elämästä.
Pekka Halonen oli juureva maisemamaalari, jolle suomalainen metsä ja valo olivat pyhiä. "Minulla on oma Louvreni ikkunan takana", hän tapasi sanoa. Perhe eli vaatimattomasti, mutta yhteishenki oli vahva. Maija Halonen oli monilahjakkuus: äiti, puutarhuri, kirjallisuuden kääntäjä ja musikaalisesti lahjakas nainen.
Halosenniemen saunalla parannettiin maailmaa. Täällä kohtasivat taiteilijat, kirjailijat ja kulttuuriväki. Pekka Halosen kuuluisa raparperiviini oli monen juhlan käynnistäjä. Museona Halosenniemi jatkaa tänäkin päivänä taiteen sanoman levittämistä: esittelyjä, konsertteja, näyttelyitä ja rauhaa etsiviä kävijöitä varten.