Eino Leino näytelmä – runoilijan sielu näyttämöllä
Yksi laulu yli muiden kertoo Eino Leinon ja Jean Sibeliuksen sähköisestä kohtaamisesta Halosenniemessä vuonna 1925. Suomalaisuuden nousun ja itsenäisyysajatusten kulta-aikaa peilaava esitys on fiktiivinen ja se oli todella vahvalla näyttelijäntyöllä ladattu. Ensi-ilta oli 2002, ja kriitikoiden ylistämä esitys jatkui 12 vuotta. Katsojat vaikuttuivat Halosenniemen ainutlaatuisesta ympäristöstä ja vahvasta tunnelmasta, joka vei mukanaan sadan vuoden taakse. Lukuisa joukko ihmisiä ympäri maan sanoi nähneensä yhden elämänsä vaikuttavimmista näytelmistä. Paljon oli myös niitä, jotka kävivät katsomassa näytelmän nelja, viisikin kertaa.
📖 Elämä ja draama yhdistyvät
Eino Leino oli paitsi runoilija myös kansallinen omatunto, boheemi ja suurien tunteiden ihminen. Aikalaiset kutsuivat tätä "renessanssi-Leinoa" älyltänsä ylivertaiseksi. Hän oli haluttua seuraa Helsingin taiteilijaravintoloissa. Näytelmä Yksi laulu yli muiden kuvaa hänen myrskyisää suhdettaan Jean Sibeliukseen ja hiljalleen murenevaa, ennen suvereenia otettaan aikakauden taiteilijayhteisöön.
🎭 Leino lavalla – tunteella ja totuudella
Näytelmässä jo huonokuntoinen Leino ruotii elämäänsä myös suuren rakkautensa L. Onervan kanssa. Ensi-ilta oli 2002, ja kriitikoiden ylistämä esitys jatkui 12 vuotta. Katsojat vaikuttuivat Halosenniemen ainutlaatuisesta ympäristöstä ja vahvasta tunnelmasta, joka vei mukanaan sadan vuoden taakse. Vaikka Leino ja Sibelius arvostivat toistensa taidetta, luonteiltaan niin erilaisten herrojen symposiot päättyivät usein ankariin riitoihin. Sibeliuksen ja Leinon välit lämpenivät vasta 1925, vähän ennen Leinon kuolemaa. Näytelmässä molempien hyvä ystävä taidemaalari Pekka Halonen toimii isäntänä, kun herrat tapaavat. Mestareilta toivotaan yhteistä suurteosta, joka edistäisi sisällissodan repimän maan nousua. Toista suurteosta ei heidän yhteistyönään syntynyt: ainoaksi jäi Sibeliuksen säveltämä,1899 valmistunut näyttämökuvaelma Historiallisia kuvia, jonka tekstit ovat lähes kaikki Leinon käsialaa.
🎼 Musiikki elävöittää esitystä
Esityksessä kuultiin osia Jean Sibeliuksen sävellyksistä: Serenadi n:o 2 G-molli, 1913 (osa), Ida Haendel ja Bournemouthin sinfoniaorkesteri johtajanaan Paavo Berglund. Tuonelan joutsen, 1895, Philharmonia Orchestra joht. Paavo Berglund. Historiallisia kuvia, 1899: Tableau 1 (osa), Väinämöinen ilahduttaa laulullaan luontoa ja Kalevan ja Pohjolan kansaa. Tableau 5 (Isonvihan aikana), Tableau 6 (Suomi herää). Sinfonia Lahti, joht. Osmo Vänskä. Kuusi, 1914 (osa) Eero Heinonen, piano. Näytelmä kiersi eri puolilla maata. Yhteensä esityksiä oli lähes 300, mutta alkuperäinen esityspaikka oli Halosenniemen museo Tuusulassa. Rooleissa olivat: L.Onerva Mira Kivilä, Jean Sibelius Ilkka Heiskanen, Pekka Halonen Jari Pehkonen ja Eino Leino Heikki Lund.
