Ahola, Juhani Aho ja Venny Soldan

Juhani Ahon intohimoinen harrastus oli kalastus. Talossa kävi paljon vieraita ja usein Venny motkotti miehelleen, kun tämä lompsi vieraiden eteen kalarytkyissään. Itse Venny herätti huomiota hyvinkin persoonallisella pukeutumisellaan.

Tuusulanjärvellä ja Rantatiellä oli totuttu venäjän emigrantteihin ja ruotsalaisiin kartanonherroihin, mutta helsingin boheemit herättivät keskustelua. Venny Soldan-Brofelt, joka oli Pariisin maailmannäyttelyssä palkittu kuvataiteilija, käytti pitkiä housuja ja poltti piippua. Kaiken lisäksi ajoi polkupyörällä. Siis aivan tavatonta siihen aikaan naisihmiselle. Juhani Aho taas harrasti terveitä elämäntapoja kyntämällä ilkosillaan pihallaan. Suomen tunnetuin kirjailija kohahdutti. Terveet elämäntavat, joihin siis kuului myös tämä ilkosillaan kirmailu, toivat Tuusulaan uutena muotina alueen täysihoitoloissa asuneen ja sittemmin Lepolan isännän Emil Nestor Setälän, kielitieteilijän ja opetusministerin. Sanotaan Setälän myös kirjoittaneen Suomen itsenäisyysjulistuksen tekstin 1917.

Ahojen perhe-elämässä tapahtui jo ennen vuosisadan vaihdetta aika traagisia ja mielikuvitusta kiihottavia käänteitä, joista myös kylällä juoruttiin. Vuonna 1911 Ahot muuttivat Helsinkiin, ja Aho vieraili taajaan Järvenpäässä vaimonsa siskolle ostamallaan tilalla.

Tuusulanjärvi oli kalaisa ja Ahoa sanottiin kalahulluksi. Kyllähän siinä perää oli. Halosen Pekka joskus kurillaan motkotti, että se kutjake putsaa koko järven kuhista. Sibeliuksen kanssa Juhani Aho kävi silloin tällöin verkkoja kokemassa. Silloin ohikulkijat ihmettelivät, kuka Ahon veneen perätuhdolla istui shaketissa ja knalli päässä. Se oli tietysti tyylitietoinen Jean Sibelius. Juhani Aho haudattiin Iisalmelle, ja hänen intohimostaan kalastukseen kertoo sekin, että hautaan arkun päälle laskettiin myös kalavehkeet.

JOS HALUAT KOMMENTOIDA